Lapsena sitä oli aikaa maata laiturilla kesäpäivänä ja tuijotella tyynen järvenpinnan läpi pohjaan. Katsella miten valo välkähteli pohjan kivissä ja simpukankuorissa ja näkökenttään poikkeavassa kalaparvessa. Hetken pysähtyneisyys ja levollisuus oli mieleenpainuvaa.